Zumbasika. Oksettavaa.

Zumbanarttu. Änkeää reviirillesi tanssitunnilla ja lätkii ohimennen kädellään. Ottaa pitempiä askelia kuin sinä ja tulee kylkeen kiinni sivuaskelissa. Jos oikein huono tuuri käy, hän oppii uudet liikkeet nopeammin kuin sinä.

Pääsääntöisesti täällä eletään vain kerran. Olisi kiva hoitaa se "mukavasti". Ei mitään kauheita kitumisia tai kärsimysnäytelmiä. Nykymaailmassa ei ole mitenkään trendikästä ottaa lungisti, koko ajan pitäisi vähän pingottaa ja suorittaa. Yksinkertaisista asioista tehtään vaikeita. Kuten nyt syöminen esimerkiksi. Olen aivan vakuuttunut, että ihminen, jolla on kaikki muumit kanootissa voi syödä perus-lautasmallin mukaisesti ja voida hyvin. Joo siellä on peruna tai pari silloin tällöin, kastikkeessa saattaa olla vähän rasvaa, maitokin voi herran tähden olla ihan vaan kevytmaitoa. Ihmisten ongelmat ovat jossain ihan muualla kuin siinä lounas- tai päivällislautasella. 

Jännä kuinka ruuasta vouhkataan, mutta häppä maistuu ihan tavallisille tallaajillekin. On ihan "normaalia" ottaa pari viisi tölkillistä saunaolutta, 4-pack sidukkaa iltasella, viinipullollinen ruuan kanssa. Viikonloppuisin sitten meneekin iso salkku Karjalaa, hupskeikkaa. Sitten jos on huono päivä niin kahvin kanssa täytyy saada pulla. Oikeastaan sipsipussi iltasella tulee myös tarpeeseen. Jos on tullut riideltyä jonkun kanssa ja on tosi paha mieli, tilanne vaatii suklaata. Ja what the hell, eväät jäi kotiin joten on ihan pakkoPAKKO syödä lounas Hesessä. Ja kun tää päivä nyt meni ihan vituiks, se on nyt ihan sama vaikka vetäisin iltapalaksi grande supreme pepperoni pakastepizzan. Kyytipojaksi sokeri-Colaa. On se jumankekka kun hiilarit lihottaa, täytyy tosiaan jättää toi peruna ja ruisleipä pois.

Kaunis ajatukseni on se, että voisi syödä normaalisti, mutta terveellisesti. Liikkua niin paljon, että voi herkutellakin vähän. (Mieluiten joka päivä, mutta tunnistan sen liittyvän jotenkin laaksosta puuttuvaan intiaaniin). En tiedä mikä siinä on, että päivät usein alkavat hyvin, lounaan jälkeen vaan tapahtuu jotain. Esimerkiksi kolme laskiaispullaa (noin 3000 kcal) tai pussillinen lapselle lauantainamiksi ostettuja Suffeli Puffeja (noin 900 kcal). Saa treenata kuin pieni eläin että saa noi hukattua. Ihan näin vertailuarvona 45 min spinningiä, missä kulutan sykemittarin mukaan vajaat 400 kcal. Tunnin hölkkälenkki noin 600 kcal. Pilates ja Zumba putkeen, noin 600 kcal.

Onneksi viime aikoina on piisannut lumitöitä. Muuten en ehkä mahtuisi vaatteisiini.

En tiedä onko minut vai muut kasvatettu kieroon, mutten käsitä tätä ulkonäköön liittyvää vimmaa mikä kaikkia näyttäisi vaivaavan. Joka paikassa karpataan, treenataan, muokataan, puunataan ja tupsutetaan. Kyllähän nyt on käytettävä korkkareita, jottei näyttäisi persjalkaiselta menninkäiseltä, täytyy korostaa vyötäröä, silmiä, huulia, daisareita ja persettä. Toiminta ei varsinaisesti tähtää henkiseen hyvinvointiin, vaan siihen että näyttäisimme hyvinvoivilta ja mahdollisimman virheettömiltä. Olen itsekin alistunut siihen ajatukseen, että minussa on suoranaisia virheitä. On selän mittaan nähden liian lyhyet jalat, masua liikaa, persettä liian vähän ja daisoja liikaa. En vaan jaksa pitää noita minään valtavina murheina, sehän on vaan ulkonäköä, sisinhän merkitsee eniten! Eikö niin? No vi**u ei.

Olen ajatellut, että paketti toki kertoo sisuksesta, mutta paketti ei ole yhtä kuin itse sisus. Sillä voi kyllä kusettaa itseään ja joskus muitakin, mutta oikeasti kuorta se vaan on. Naamio jopa. Sanoin tänään työkaverille, että arvostan enemmän ihmistä joka on käynyt kymmenen vuotta psykoterapiassa kuin sitä joka on kymmenen vuotta treenannut punttisalilla, koska ensiksi mainittu on tehnyt ihan oikeasti töitä itsensä kanssa. Vähän kärjistettyä ehkä...mutta siinä on ajatusta. Ihmisillä ei ole mitään kosketusta itseensä ja helposti kaikki ulkoiset asiat ajavat "henkisten" edelle. Tai en mä tiedä eikö muita ihmisiä yhtään vaivaa typeryyksien toistaminen. Tuntuu ettei kellään ole pienintäkään analysoimisen tarvetta, kunhan vaan paahdetaan eteenpäin.

Ajatus oli se, että haluaisin tehdä asioita oikeista syistä. Olen antanut syöttää itselleni joukon täysin epämääräisiä syitä: esimerkiksi käsite rantakunto on ihan hornasta. Mun mielestä treenaaminen ulkonäön vuoksi on sama kuin kiipeäisi perse edellä puuhun. Jos itsetunto vaatii timmiä lihaa jotta voi nauttia vähissä vaatteissa kekkaloinnista, parantuuko itsetunto siitä että hankkii itsensä hyvään kuntoon? Ei, sehän on vain silmänlumetta, periksi antamista. Sille itsetunnolle pitää tehdä jotain, koska sehän siinä viallinen osa on. Toisaalta tällä logiikalla mun pitäisi olla joku pirun leijonakuningas, sillä olen kekkaloinut usean kesän hyllyvänä hylkeenä...nooh, tämä vaatii vähän hiomista. Niin kuin itse kukin.

Lueskelin tässä taannoin jotain Fit-lehteä, missä oli julkkiksen ruokapäiväkirja -tyyppinen artikkeli. Tällä kertaa Maria Veitola pääsi raottamaan jääkaappinsa ovea kaikelle kansalle. Ja mitä sieltä löytyikään, päivä alkoi tietysti vihersmoothiella, lounaaksi vuohenjuustosalaattia, päivän mittaan pähkinää, hampunsiemenöljyä, kurpitsansiementä ynnä muuta gurmeeta, mistä itse Gilliankin olisi ylpeä. Veitola on luonnollisesti kasvissyöjä ja tietty tosi sippoisessa kondiksessa...nostan kuvitteellista hattuani! Jaksaisin itse tuollaista ruokavaliota ehkä kaksi tuntia. Fit:n ravintoterapeutti tietysti kehui Veitolan pöperöitä, varoitti vaan liiasta nihotuksesta ruokavalion suhteen (ihan syystäkin jos multa kysytään, muistaakseni Veitola paljasti jossain haastattelussa olevansa entinen syömishäirikkö.)

Jospa lehdissä esiteltäisiin normaalin tavallisen naisen ruokapäiväkirja?

Aamupalaksi kaurapuuroa vehnäleseillä ja soijarouheella, 50 grammaa vähärasvaista raejuustoa ja ehkä pari kuppia kahvia rasvattoman maitotilkan kera, lounaaksi kourallinen vohveleita ja suklaapatukka, välipalaksi yksi kolmasosa grillatusta kanasta ja kahvia, päivälliseksi jauhelihakastiketta, perunamuusia ja salaattia, iltapalaksi puolikas pullapitko ja tölkillinen colaa. Hoplaa. Tällaista on kyllä turha etsiä Fit-nimisestä lehdestä, mutta jostain syystä marketin lehtihyllystä ei löydy Hylje-nimistä aviisia.

Ei ehdi enää tälle vuodelle, mutta mikä ihana lahjaidea.